Génevieve

Etsin aikaisemmin hevosta, mutten yhtään osannut määritellä millaista. Päädyin tutustumaan Alegren hevoskantaan ja sieltä pongasin Genevieven, eli tutummin Gemman. Se ei ollut mikään unelmahevonen, katseli nyrpeästi ja kättä ojentaessa antoi vastatervehdykseen hampaansa. Silti päädyin ottamaan tamman koeajalle luokseni, ja kaikista ongelmista huolimatta en koeajan loputtua vain voinut palauttaa Gemmaa Alegreen. Omalla tavalla niin salaperäisen vihainen, mutta jopa surumielinen tamma oli jo saanut paikan sydämestäni.

 

Jos kiertelet tallissa ruokinta-aikaan, ei kannata vahingossakaan eksyä tämän neidon karsinalle. Vaikkei Gemmaa vielä vanhaksi voi sanoa, on se iän myötä alkanut menettää kunnoituksensa, ja kun se ei uskalla pomotella aikuisille on se ottanut silmätikukseen lapset ja pienet otukset, kuten kissat. Herkkuperso Gemma tulee paikalle korvat eteenpäin suunnattuna höristen jos epäilee tulijalla olevan herkkuja, mutta kun tajuaa tulleensa huijatuksi ei sen mieltä saa enää käännettyä hyväksi. Silmävalkuaisten muljauttelu ja karsinan seinään potkiminen ovat arkipäivää, mutta tarpeeksi napakoilla käskyillä tamman egon saa kutistettua ja se saattaa seistä loppu hoitoajan nätisti tattina korvat niskaan taitettuna.

Sirosta ja herkästä olemuksestaan huolimatta Gemma on oikea porsas sille päälle sattuessaan ja saattaa helpostikin piehtaroida esimerkiksi lannan ja kuravellin sekoituksessa. Se ei myöskään ole usein innoissaan lähdössä sisälle, vaan jäisi mieluusti vaikka kokoaikaiseen tarhaukseen. Siksi sen joutuukin usein hakemaan sieltä missä neiti sattuu möllöttämään, sillä hänhän ei voi missään nimessä kävellä itse portille..

 

Gemma on ratsastaessakin melko tempperamenttinen, ja näyttää välillä mielipiteitään turhan räväkästi päästämällä esimerkiksi jättiloikan uran sisäpuolelle. Tamman askeleet ovat taivaalliset istua, mutta muuttuvat hyvin äkkiä pomputtaviksi jos Gemman antaa jäädä polkemaan paikalleen. Jos neidolta ei vaadi mitään, muuttuu Gemma lähes huomaamatta uneliaaksi ja hitaaksi pohkeelle, mutta jatkuvalla tekemisellä tamma pysyy särmikkäänä. Koulukiemurat ovat sen vahvuus, mutta oikeanlaiseen muotoon joutuu tekemään paljon töitä - Gemma kun jäisi mielellään sipsuttelemaan kaula hiukan kaartaen, mutta aivan liian jäykkänä ja joustamattomana.

Esteillä kuumuvaa sorttia ja tarvitsee rauhallista kättä. Gemma on niin puupää, ettei osaa juuri ollenkaan katsoa askeliaan itse esteille, vaan tarvitsee siinä tosi paljon tukea ratsastajaltaan. Sen hyppytyyli on erittäin tadiokas, jos askeleet saa mallattua oikein ja vauhdin pidettyä kurissa.

Maastoratsuksi Gemmasta ei oikein yksin ole, ja seurassakin tamma alkaa usein pöllöilemään omiaan. Tutuilla reiteillä maastoilu saattaa pätkittäin olla kivaa kun Gemmakin malttaa rauhoittua, mutta uudet paikat saavat tammarukan aivan sekaisin ja se tahtoisi juosta suorinta tietä kotiin.